Miksi konesalien energiaverotusta pitäisi muuttaa?

Dataa tuotetaan ja kulutetaan yhä kiihtyvällä tahdilla. Dataa tuotetaan kaikkialla, ja valtaosa käyttämistämme palveluista on jo digitaalisia, tai niihin liittyy digitaalisuus tavalla tai toisella.

Teollisuudessa, maataloudessa ja esim. koulutuksessa digitalisaatio näkyy hiljalleen yleistyvinä tekoäly- ja koneoppimishankkeina. Suoratoisto, erilaiset asiointikanavat, sosiaalinen media. Yritysten, ihmisten ja vaikkapa eri sovellusten välinen kommunikaatio; dataa tarvitaan kaikkialla, dataa on massiivisen paljon ja datan määrä vain jatkaa kiihtyvää kasvuaan. Missä se data sitten on?

Onpa datan omistajalla käytössään sitten julkipilvi tai muu ratkaisu, data on viimekädessä aina jossain datakeskuksessa, erilaisilla palvelimilla, ja palvelimet ovat räkkikaapeissa. Palvelimien sähkönkulutus voi vastata usean sähkökiukaan kulutusta, mikä tietysti synnyttää lämpöä ja siksi konesalia tarvitsee viilentää. Viilentäminen vie paljon sähköä, joskus jopa puolet konesalin kokonaiskulutuksesta. Datakeskusteollisuus kokonaisuutena kuluttaa sähköä huimia määriä. Mitä tämä tarkoittaa ympäristön kannalta?

Eri puolilla maailmaa olevien datakeskusten ympäristövaikutukset ovat erilaisia. On alueita, joissa sähköä tuotetaan pääosin kivihiilellä, toisaalla käytössä voi olla vesi- tai tuulivoima. On alueita, joiden keskilämpötila vastaa suomalaista hellekesää, ja on alueita, joissa vuoden keskilämpötila jää alle viiden asteen. On alueita, joissa konesaleissa syntyvää hukkalämpöä ei osata hyödyntää, ja on alueita, joissa sama hukkalämpö voidaan ohjata esim. kaukolämpöverkkoon ja näin käyttää sama sähkö kahteen kertaan: ensin energiana ja sitten lämpönä. On alueita, joissa konesalin perustaminen edellyttää rakennustöitä, jotka itsessään aiheuttavat päästöjä, ja alueita, joissa hyödynnetään valmista teollista rakennuskantaa. Miten tämä liittyy energiaveroon?

Suomen energiavero on 14-kertainen yli 5 MW:n palvelinkeskuksissa Ruotsiin verrattuna, pienemmissä konesaleissa vero on 45-kertainen. Koska konesalipalveluita ostavan asiakkaan kustannuksista jopa puolet voivat koostua sähköstä, vie Ruotsi voiton pelkästään kustannussyistä. Ruotsi on kerännyt jo yli 500 miljoonan euron investoinnit pääosin veroedun ansiosta. Tämä merkitsee hyvinvointia ja työllisyyttä, josta Suomi jää paitsi konesaleja kurittavan verotuksen vuoksi. Kaikki muut kilpailukykytekijät ovat kunnossa, mutta energiaveron uudistaminen konesalien osalta on välttämätöntä, ettemme jää nuolemaan näppejämme datakeskusteollisuuden laivatessa investointeja muihin Pohjoismaihin. Mutta miten tämä liittyy ympäristöön?

Datan määrä kasvaa, näin ollen myös datakeskusten määrä kasvaa. Suomessa on mahdollista tuottaa konesalipalveluita vähähiilisesti tai hiilineutraalisti, sen takaa viileä ilmastomme ja puhtaat energianlähteet. Suomessa on osaamista ja infrastruktuuri, joka mahdollistaa hukkalämmön hyötykäytön monin eri tavoin.

Kun vaalit on käyty ja hallitusohjelmaa hiotaan, päättäjien on tärkeää ymmärtää kolme asiaa:

  1. Datan määrä vain kasvaa, näin myös konesaliteollisuus on voimakkaasti kasvussa.
  2. Konesaliteollisuus ja sen tuomat investoinnit lisäävät hyvinvointia ja työllisyyttä.
  3. Vihreän datakeskusteollisuuden mahdollistaminen Suomessa on ilmastoteko, ja se edellyttää energiaverotuksen kompensointia myös konesalien osalta.