Konesalien energiaverot kilpailukykyisiksi

Hallituksen tavoite on kasvattaa vientiä merkittävästi seuraavan kahden vuoden aikana. Suomelle vientiteollisuuden kilpailukyky on aina ollut erityisen tärkeää kotimarkkinan pienuuden takia.

Googlen Haminan konesalin jälkeen konesaliliiketoiminnasta on toivottu lisää Suomeen kohdistuvia investointeja, joita ei kuitenkaan ole tullut likimainkaan samassa määrin kuin Ruotsiin. Datakeskuksia tarvitaan kiihtyvällä vauhdilla etenevässä laajamittaisessa yhteiskunnan digitalisoitumisessa.

Konesaliliiketoiminnan näkökulmasta on vaara, että kaikki tukimuodot niputtaneen yritystukiuudistuksen peruuntumisen myötä lapsi menee pesuveden mukana, jos sähköveroon ei tehdä korjauksia.

Suomessa on erinomaiset edellytykset kehittää datakeskusliiketoimintaa. Viileä ilmasto ja vakaa peruskallio eivät ole kopioitavissa joka paikkaan. Korkea teknologiaosaaminen, vahvistuvat tietoliikenneyhteydet, luotettava, laadukas ja energiaintensiiviseen teollisuuteen soveltuva energiainfrastruktuuri luovat hyvän pohjan menestyä.

Kilpailukykyä kuitenkin heikentää olennaisesti sähkön verotuksen malli ja taso verrattuna muihin pohjoismaihin. Suomen energiavero on 14-kertainen yli 5 MW:n palvelinkeskuksissa Ruotsiin verrattuna. Pienemmissä konesaleissa vero on 45-kertainen!

Datakeskusliiketoiminta on energiaintensiivistä liiketoimintaa, jossa sähkö edustaa karkeasti puolta – jopa ylikin – asiakkaiden kustannuksista ja tästä johtuen on olennainen tekijä datakeskusten tai konesalipalveluiden sijoituspäätöksiä tehtäessä.

Kaikkien Suomessa nyt toimivien konesalien teho on tällä hetkellä n. 190 MW. Jos vero laskettaisiin molemmissa veroluokissa Ruotsin tasolle, suorat veromenetykset valtiolle olisivat n. 20 M€. Vähentyneet verotulot kompensoituvat, Ruotsin todennetun esimerkin mukaisesti uusilla investoinneilla nopeasti.

Tilanne on sikäli absurdi, että heikennämme energiaintensiivisen datakeskustoimialan kilpailukykyä verotuksella, kun kaikki muut kilpailukykyelementit ovat jo kunnossa. Itämeren alla jo kulkeva C-Lion -tietoliikennemerikaapeli sekä etenemässä oleva koilliskaapelihanke muuttaisi toteutuessaan Suomen mielenkiintoiseksi datahubiksi Aasian ja Euroopan välille.

Ruotsi on kerännyt hiljattain yli 500 miljoonan euron investoinnit pääosin veroedun ansiosta. Yksin Googlen investointi Suomeen on merkinnyt vuositasolla 95 miljoonan euron tuloja sekä rakennusaika huomioiden 1,600 työpaikkaa.

Tavoitteena on huolehtia energiaverotuksen muutoksen kautta Suomen kilpailukyvyn palauttaminen erityisesti pohjoismaisessa markkinassa. Otollinen aika muutokselle on juuri nyt. Muissa Pohjoismaissa olemassa oleva sähköinfra alkaa vaatia jo lisäinvestointeja, Suomessa taas on mahdollista ottaa käyttöön valmistakin sähkökapasiteettia melko runsaasti. Tällä saadaan investointiprojekteissa etua toteutusaikataulussa.

Kilpailuasetelman tasoittaminen parantaisi kiistattomasti mahdollisuuksia saada Suomeen merkittäviä datakeskushankkeita. Millään muilla toimenpiteillä näin suurta verotuksesta johtuvaa kustannuseroa on mahdoton kompensoida.

Kilpailukyvyn vahvistaminen parantaa digitalisoitumisen perusedellytyksiä mahdollistamalla myös pienten ja keskisuurten konesaliyritysten, jotka nykyisellään ovat siis kalliimman 1. veroluokan piirissä, kehittymisen ja innovaatiopotentiaalin vapauttamisen.

Datakeskusalan vaikutuksia Suomeen on selvitetty Googlen, yhteistyössä valtioneuvoston kanslian ja Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, tilaamassa Copenhagen Economicsin raportissa, joka ennustaa, että onnistuneilla toimenpiteillä Suomeen on mahdollista saada vuoteen 2025 mennessä 2,5 miljardin investoinnit ja ala työllistäisi 33 000 henkeä. Tätä mahdollisuutta ei kannata jättää käyttämättä.

Konesaliverotuksen kilpailukykyinen taso ei ole vastikkeetonta yritystukea, vaan kansainvälisen kilpailukyvyn välttämätön edellytys.

Kari Maikkola
puheenjohtaja, Oulun kauppakamarin Tietoteollisuusvaliokunta

Mielipidekirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 16.4.2018