Blogi: Uuteen nousuun

Kirjoitus ei otsikosta huolimatta käsittele teekkarivappua vaan ICT-alaa. Tilannekatsaus on hyvä aloittaa pienellä katsauksella ja kertauksella lähihistoriaan. Vaikka tarkastelun aikajänne on suhteellisen lyhyt, mahtuu siihen ääri-ilmiöitä, joiden taloudellinen ja inhimillinenkin ulottuvuus ovat merkittäviä.

IT-hype

Pääsin omakohtaisesti kokemaan vuosituhannen vaihteen IT-hypen huumaa – tosin jo kiihkeimmän vaiheen jälkimainingeissa. Se oli merkittävä virstanpylväs omassa työelämässäni monessakin suhteessa. Siirryin yliopiston virkamiestehtävästä yksityisen sektorin uusmediayhtiön palkkalistoille ja samalla edelleenkin jatkuvalle ICT-uralle. Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksen kirjaimellisesti värikäs betoninen rakennusmassa vaihtui trendikkäästi sisustettuun konttoriin Oulun keskustassa. Palkkakuitissakin muutos näkyi selvästi. Erityisen tasaista ei meno ole vuosien saatossa ollut, mutta en toisaalta ole kyllä katunutkaan missään vaiheessa. Jos tuota aikaa yrittää näin jälkikäteen muistella, kestävä kehitys ei oikeastaan missään muodossa kuulunut siihen kontekstiin, elettiin korostetusti hetkessä. Arvoa, tai oikeammin odotusarvoa, luotiin tarinoilla. IT-yhtiöiden pörssiarvot huitelivat melko pienilläkin yhtiöillä vakiintuneiden teollisuusyritysten yläpuolella, vaikka niillä saattoi olla taseessa likvidiä omaisuutta miljardeja.

Nokia vetää ICT-sektoria

Suomessa oli 2000-luvulla teollisuudessa oikeastaan vain yksi veturi, Nokia. Vielä 90-luvun puolella Nokia teki tuloksensa verkkopuolella, suuren kasvun mahdollisti kuitenkin 2000-luvun alkupuolelta alkaen kuluttajapuoli, eli matkapuhelinliiketoiminta. Nokian voi hyvällä syyllä sanoa olleen suurimmillaan jo liian suuri Suomeen. Yhtiön vaikutus bruttokansantuotteeseen oli enimmillään vuonna 2000 jopa 4%. Nokia työllisti Suomessa enimmillään liki 25,000 ihmistä ja tarjosi monelle insinöörille nopean tien aidosti globaaliin liiketoimintaan ja kansainväliseen kulttuuriin. Paitsi Nokia itse, myös monet muut IT-yhtiöt pääsivät nauttimaan hyperkasvusta joko suoraan Nokian alihankkijoina, tai muuten yleisen kysynnän kasvaessa. Pörssin yleisindeksi oli enimmillään liki tuplat nykyisestä. IT-ala oli seksikästä, mutta syynä olivat enemmänkin yksittäiset yhtiöt.

Äkillinen rakennemuutos

Vanha viisaus sanoo, mikä menee ylös, tulee myös alas. Tähän uskotaan edelleen voimakkaasti fysiikassa, ehkä sittemmin myös talouselämässä. Nokian tarinaa ei ole vielä tietenkään kirjoitettu loppuun, mutta melkoisen laajan ja ennen näkemättömän nopean rakennemuutoksen se sai IT-alalla Suomessa aikaiseksi. Tuntui uskomattomalta lukea lehdestä, että jopa kansainvälisessä mediassa hehkutetusta Oulusta oli tullut ärm-paikkakunta, joita yleensä olivat vanhat tehdaspaikkakunnat, joista tuotannollinen toiminta oli lopetettu. Pitkään kestäneet ja laajat irtisanomiset, ja lopulta koko matkapuhelintoimialan alasajo koettelivat tietysti kaikkia muitakin Nokia-paikkakuntia. IT-ala oli muuttunut YT-alaksi. Nuoret alkoivat katsella muita koulutusaloja.

Uusi nousu

Itse en missään nimessä kuulu siihen joukkoon, joka sanoo, että Nokian romahdus oli Suomelle jopa siunaus. Se on yksinkertaisesti liioittelua. Liiketoiminnan muutokset ovat välttämättömiä, toistuvia ja niitä tapahtuu joka tapauksessa – mutta ihanteellisempaa olisi, että ne tapahtuisivat hallitusti ja niihin olisi oikeasti aikaa reagoida. Nokian muutos oli kaikkea muuta. Akuutit lääkkeet kohdennettiin tietysti monella eri tapaa ja Nokia kantoi kyllä yritysvastuuta tarjoamalla irtisanoutumispaketteja ja antamalla rahallista tukea ja jopa tuoteaihioita yrittäjäpolulle lähtijöille.

Tästä kaikesta seurasi lopulta jotain hyvääkin. Pahimmissa skenaarioissa suuret irtisanomiset olisivat aiheuttaneet parhaassa työiässä olevan, korkeasti koulutetun ja runsaasti kansainvälistä kokemusta saaneen työvoiman muuttoliikkeen sinne missä työtä on tarjolla, ehkä ulkomaillekin. Näin ei kuitenkaan suuressa mittakaavassa tapahtunut. Entiset Nokia-paikkakunnat ovat saaneet korvaavia työpaikkoja ja elpyneet. Tosin Salossa tilanne on edelleen haastava. Oulussa on tällä hetkellä IT-alan työpaikkoja jopa enemmän kuin Nokian huippuvuosina. Nokia on edelleen vahva työllistäjä verkkopuolella. Työllistäviä yhtiötä on monin verroin enemmän ja uusia kansainvälisiä yrityksiä on tullut kaupunkiin useita. Kokonaispalkkasumma ja myös yhtiöverotulot ovat kuitenkin pienempiä kuin kaikkein lihavimpina aikoina. Mutta yhtä kaikki, tästäkin selvittiin.

Jos oli IT-työpaikkojen pudotus nopea, samoin on kasvukin. Tilanne on päässyt eskaloitumaan työvoimapulan osalta pahaksi. Koko Suomessa arvioidaan olevan jopa 10,000 paikkaa IT-osaajille, valtaosin ohjelmistosuunnitteluun. Tämä taas johtunee digitalisaation nopeasta konkretisoitumisesta laajalla rintamalla. Jonkun verran osaajia on edelleen tarjolla, mutta osaamisprofiilit eivät aina kohtaa tarvetta – kokemusta on vielä vähän, tai se ei enää ole ihan tuoretta. Kohtaamisongelmaa yritetään ratkoa monipuolisesti ja siihen on osoitettu rahoitusta valtion toimesta. Kestävin tapa on tietysti lisätä koulutettavien määrää, mutta se näkyy vasta vuosien päästä.

Koulutusalana ICT pitää kuitenkin myydä nyt uudelleen. Argumentit ovat vahvat – mielenkiintoisia, suhteellisen hyvin palkattuja työtehtäviä on nyt ja näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa paljon tarjolla. Lähivuosina on lupa odottaa suuria teknologisia innovaatioita, jotka tulevat vaikuttamaan jokaisen arkeen ja se aika ei ole enää kaukana. Siitä pitävät huolen mm. 5G, tekoäly, IoT, Blockchain. IT-ala on taas seksikäs ala.